Kyllä olen itseni melkoiseen soseiden mereen saattanut. Esikoisen kanssa aikoinaan mentiin paperivaippojen avustamana kaupan ruokapurkkihyllyille, enkä kovinkaan montaa kertaa sauvasekoitinta käyntiin päräyttänyt. Nyt olen syöttänyt vauvallemme tasan yhden kaupan sosepurkin ja senkin pakon saattelemana. Vauvamme on syönyt jo perunaa, porkkanaa, kukkakaalta, bataattia, päärynää, mustikkaa, banaania, persikkaa, ananasta ja hunajamelonia. Alussa taisi mennä kaksi viikkoa ennen kuin pieni ymmärsi alkaa edes aukomaan suutaan <3 Mutta nyt syöminen on jo hyvin ammattimaista ;)

Itse soseiden tekeminen ei paljoakaan arkea vaikeuta, koska pikkuihmisten äiti viettää muutenkin suuren osan päivästä keittiössä. Ja kun ei yritäkään tehdä mitään kuukauden ruokamäärää kerralla, niin ei kyse ole mistään suuremmasta showsta. Todella pehmeäksi keitetyt peruna, porkkana ja bataatti soseutuvat helposti pelkän haarukan avulla, eikä sitä sauvasekoitinta tarvitse edes häiritä. Aika karkeaa tavaraa tuohon meidän vauvaan uppoaa, eikä tarvitse pelätä oksenteluja kuten esikoisen kanssa. No, siinä ei tainnut olla kyse ruuan karkeudesta vaan jostain ihan muusta.

Vatsaanhan tuo kiinteiden syöminen tietysti vaikuttaa. Ei tietoakaan enää jatkuvasta kakkailusta vaan tällä hetkellä se isompi asia tulee kerran päivässä tai kahdessa. Ja sitten kun sitä tulee, niin sitä tulee.. Eikä hajukaan ole enää mikään suloisen mitäänsanomaton ;)

Esikoinen kakkasi samanikäisenä kerran viikossa :( Miten kamalaa aikaa se olikaan tuon vatsan toiminnan suhteen. Mutta ihmekös tuo, kun poika on eleli täysin kaupan pöperöiden varassa. Myös maito tuli kaupanhyllyltä. Miten monta asiaa tekisinkään toisin jos saisin palata ajassa taaksepäin. Sille rintaruokinnalle en olisi voinut mitään, mutta olisinpa tehnyt edes soseet itse.

Jännä miten sitä viidessä vuodessa muuttuu ihmisenä.. tärkeysjärjestys on lasten suhteen täysin sama, mutta elämän pienemmät asiat saavat enemmän huomiota. Tai pienemmät ja pienemmät, mutta siis sellaiset, joita ei nuori äiti osaa nähdä. Välttämättä. Toki sitä taitaa tuo nuori polvi olla aina vain fiksumpaa :)

Vauvamme täyttää huomenna 5kk. Aion aloittaa kaurapuuron. Annan sitä ensin aamulla ja siirrän sen sitten pikkuhiljaa iltaan. Josko pääsisin lähiviikkoina jatkamaan omaa rakasta harrastustani kirkkokuoron jäsenenä <3 Isi pärjää varmasti sen aikaa poikien kanssa jos saa antaa pikkuisemmalle välillä puuroa. Aion jatkaa kuorossa käymistä tuolla vanhassa kotikunnassamme, joten matka on aika pitkä.. Ainakin 20min menee pelkästään yhteen suuntaan. Ja perilläkin pitäisi olla 1,5h.. No jos aluksi tunnin. Saa nähdä :D Eilen käväisin ensimmäistä kertaa yksin kaupassa. Olin poissa 32min.. En osaa edes sanoa nautinko siitä vai en.. Näitä äitiyden ihanuuksia ;)