Kävimme esikoisen kanssa eilen keskustelua itsenäisyyspäivästä. Kuvittelin, että hänelle riittäisi minuutin mittainen selitys Suomen syntymäpäivästä kunnes hän kiinnittäisi huomion sormen katkeamis -temppuun tai uuteen dinosaurus-ilmeeseen, mutta ei, tällä kertaa ei käynyt kuten silloin muutama päivä sitten, kun yritin pitää luentoa maailman kolmesta suuresta valtamerestä. Äiti: "Niiden nimet ovat Atlantti, Intian valtameri ja Tyynivaltameri." Esikoinen: "Äiti kato tota varjoa, mulla ei oo kättä."
Itsenäisyyspäivästä juteltaessa sainkin vastailla toistaan vaikeampiin kysymyksiin venäläisistä, ruotsalaisista, sodista ja vapaudesta. Aihe on mielenkiintoinen. Kuvittelin tietäväni siitä aika paljonkin, mutta huomasin omien tietojeni keskittyvän lähinnä Talvisodan ja Jatkosodan aikaan, eikä niinkään tuonne itsenäisyyden syntyaikoihin. No, sain sentään omilla tiedoillani viisivuotiaan tyyväiseksi, mutta itseäni tuo tietämättömyyteni jäi vaivaamaan. Ehkä olisi taas pikapuoliin aika ottaa kirja käteen.. Heti, kun ehdin. Heti, kun jaksan. Heti, kun saan säännöllisesti nukkua edes viisi tuntia yössä.
Siitä puheen ollen.. Meillä on aloitettu iltavellit. Tänään oli kolmas ilta, kun isi sai antaa vauvalle velliä pullosta. Ainakaan vielä ei ole havaittavissa vatsaoireita. Tai mitään muutakaan sen puoleen. No, ei kai noin pieni määrä vielä yöunillekaan voi ihmeitä tehdä. Tänään meni n. 20ml:n verran. Josko joka päivä lisäisi määrää vähäsen. Alan olla pikkuhiljaa luottavainen senkin suhteen, että saisin pumpattuakin edes jonkin verran talteen maitoa. Josko sitä pääsisi käymään jossain ilman vauvaa..?! Saa nähdä vain pystynkö siihen :) Olen ollut vauvassa niin kiinni alusta asti, etten tiedä pystynkö lähtemään ilman häntä minnekään. Oma pikkuiseni <3
Olemme viettäneet itsenäisyyspäivää laiskasti. No, kävimme sentään iltapäivällä ajelulla ja lähi-ABC:llä syömässä taivaallisen herkulliset munkit kahvin kera. Huomasimme, että tuolla pimeissä maisemissa näkyy aika vähän jouluvaloja! Ja nekin mitä näkyy, ovat hyvin hillittyjä. Hyvä niin, mutta toisaalta olisi ihana päästä kauhistelemaan ja moittimaaan niitä kaikenkirjavia ja jopa vilkkuvia kauheuksia :D Kaikkein kauneimmat jouluvalot ovat ihan vain luonnonvalkoisia.
Josko tähän loppuun vielä ote päiväkirjasta..
21.4.2012
"Mulla on taas se sama tunne ku ekassa Clomikierrossa. NYT me tehään se vauva ja sillä siisti. Tämän on vaan onnistuttava. PISTE! Ja nyt tuntuu aika siistiltä, ku en oo syöny mitään lääkkeitä, joten jos jotain oireita ilmenee, niin se on sit sitä itteensä :D :D Mä saan oikeesti kuunnella kroppaani ja jännittää jos jotain tulee. Tää on niin maailman parasta.. :)
Nyt on toiveet katossa. Me tullaan NYT raskaaksi ja sillä siisti. Mä laitan tähän kiertoon kaikki toiveeni, kaiken onnen ja autuuden, jotta jos se vauva nyt tulostaan ilmottaa, niin ainakin se on saanu alkunsa positiivisesti :) Ja jos tiputaan, niin sitte tiputaan. On siitä ennenki hengissä selvitty."
Tiputtiin.. tiputtiin pahasti ja monta kertaa. Onneksi näitä voi pienen vauvan äitinä lukea vähän paremmalla mielellä vaikkei se tuska mihinkään unohtunut olekaan. Ehkä on parempikin muistuttaa itseään. Ettei koskaan unohtaisi. Osaa ainakin arvostaa sitä mitä on elämältään saanut.
Kommentit