Eilen kävimme "pienen" poikamme kanssa neuvolassa. Puntarilla se totuus taas selvisi. Poika ei ole pieni :) Painoa oli nyt 8655g ja pituutta 67cm. Isoveljeään hän on edelleen jäljessä 600g. Esikoinen kun painoi 10kg jo puolivuotiaana :D Kuvittelin, että syynä oli puhtaasti pulloruokinta, mutta kyllä tuo juoniorikin ihan hyvillä käyrillä tulee perässä.

Vauva oli todella kiltisti neuvolassa, eikä mitään ihmeitä ollut muutenkaan. Hieno poika meillä on :) Saimme taas sen inhottavan rokotussetin, jota en niin kovin innoissani odottanut. Isoveli kääntyi katsomaan muualle ja pidätteli itkua, kun pikkuveli karjui sydäntäsärkevästi piikkejä laitettaessa :/ Viime rokotuksen jälkeen meillä meni kaikki aivan sekaisin. Siihen asti jatkuneet hienot yöunet vaihtuivat jatkuvaan heräilyyn. Ja koska öiden katkonaisuus jatkuu edelleen, ei tästä kovin korkealta voi pudota. Syteen tai saveen.

Annoin supon heti, kun pääsimme kotiin. Illaksi lähdimme veljeni perheen luo ja ihan hyvin meni pientä kitinää lukuunottamatta. Yöksi annoin taas supon ja aloitimme iltapuuronkin neuvolan terkkarin suosituksesta. Yö meni ihan ok. Tunnin parin välein sain käydä pikkumiestä syöttämässä tai rauhoittelemassa. Jos hän on juuri syönyt, niin tuttikin auttaa.

Aamulla heräilimme puoli kahdeksan aikoihin. Toin vauvan sänkyymme, mutta ei hän siihen enää nukahtanut. Pieni "vispilä" hakkasi suloisilla pulleilla käsillään peittoani ja jutteli siinä kainalossani jotain omia tarinoitaan <3

Nyt vauva on ensimmäisillä päiväunillaan. Ihan kunnossa hän vaikuttaa olevan. Kakkoshätäkin saatiin tuossa aikaiseksi. Vauva sattui olemaan hoitopöydällä ilman vaippaa, kun rupesin katsomaan, että taitaa pientä kakkattaa. Vein hänet pöntölle ja sinnehän se hätä tuli :) Huomattavasti mukavampi näin, ettei tarvitse kakkapyykkiä pestä :D

Neuvolan terkkari sanoi, että melko nopeasti pitäisi saada vauvan päivään viisi ateriaa. Nyt hänellä on siis neljä. Aamupuuro, lounas, välipala ja iltapuuro. Lihaa en ole vielä aloittanut, mutta senkin saisi kuulemma jo aloittaa. Josko sitten huomenna vaikka antaisi jo päivällistäkin.

Huomaan vain, että minusta on tulossa enää pelkkä juoma-automaatti. Vauva ei saakaan enää vatsaansa täyteen minusta. Se tuntuu oudolta ja haikealta. Ja jotenkin se tapahtui niin kovin nopeasti! Vauva on tähän asti nukahtanutkin rinnalle, mutta se tuskin onnistuu enää kovin kauaa, koska nyt jo monesti huomaan vauvan hermoavan rinnalla sitä, että ei olekaan nälkä. Minulla on todellakin aikomus jatkaa imetystä sinne vuoden ikään asti kunnes vauva saa juoda tavallista maitoa. Jos vain suinkin mahdollista niin haluan selvitä ilman korvikkeita. Mutta tuo imetys tuntuu nyt ihan erilaiselta kuin tähän asti. Siinä ei ole enää kyse elämästä ja kuolemasta vaan pienistä maitohörpyistä ja läheisyydestä. Nyt on tavallaan ikäväkin omaa vauvaa, koska hän ei ole enää niin paljoa lähelläni. Johan on ongelmat :)

Kaikki muuttuu niin nopeasti. Tästä(kin) tulee suuri vuosi.. Pieni vauvamme siirtyy koko ajan kauemmas äidistä ja oppii mitä luultavimmin kävelemäänkin tänä vuonna. Iso vauvamme menee syksyllä eskariin.. Tuntuu oudolta, että kun syksy koittaa, niin esikoinen joutuu heräämään joka aamu kellon kanssa. Onneksi tässä on vielä monta kuukautta laiskottelua edessä :) Onneksi saan antaa hänelle tämän mahdollisuuden olla kotona ja hengailla vain :)

Tiedä sitten kumpi on nykyään yleisempää.. että vanhempi lapsi on kotona äidin ja vauvan kanssa vai hoidossa edes osan viikosta.. Meillä pojan olisi pitänyt mennä uuteen hoitopaikkaan muuton vuoksi, joten hoitoon meno ei ollut minun mielessäni ainakaan edes vaihtoehto. Mies murehti minun jaksamistani, mutta ihan ok tämä on mielestäni mennyt. Enemmänkin murehdin sitä, että saako esikoinen kotona tarpeeksi virikkeitä ja oppiiko hän tarpeeksi. Onneksi minulla on muutama hyvä ystävä, jotka ovat ammattinsa puolesta voineet sanoa, että se on tärkeintä, että poika saa olla kotona <3

Johan tuli löpinää.. :D