Voisi kuvitella, ettei mikään jännitä niin paljon kuin synnytys, mutta oi kyllä vain. Synnytyksestä seuraa kuitenkin sen verran paljon hyvää, että se jännittäminen on sellaista positiivista vaikka pelko persiissä onkin. Huomisesta maitoaltistuksesta seuraa niin paljon itkua, valvomista ja taas itkua, etten tiedä saanko jalkojen tärinältä ajettua autoa sairaalaan asti. Aion kyllä tehdä kaikkeni, että lääkäri luopuisi koko altistuksentekosuunnitelmasta ja tyytyisi uskomaan päiväkirjaani ja anelevaa katsettani. Haaveissani lääkäri on kovin sympaattinen ja kirjoittaa korvikereseptejä kerralla useamman, että saan ihan itse testata mikä sopii juuri meidän vauvamme herkälle vatsalle.

Olen siis pitänyt oirepäiväkirjaa siitä lähtien, kun jätin maidon pois ruokavaliostani. Tuosta päiväkirjasta näkee maitoallergian ihan yhdellä vilaisulla. En siis ihan täysin ymmärrä miksi sitä pitäisi testata vielä erikseen. Olen kuitenkin kämmännyt maidon kanssa sen verran monta kertaa ja kärsinyt seurauksista, että tiedän mistä on kyse. Eikä ne oireet siellä sairaalassa ilmene vaikka maito siellä juotettaisiinkin. Saa joku hoitaja lähteä sitten mukaani kanniskelemaan vauvaa seuraavaksi yöksi. Jos heidän kuitenkin pitää luottaa sanaani oireiden suhteen, niin miksi tuo pitämäni päiväkirja ei kelpaisi..? Okei, saattaahan se kelvatakin. Harjoittelen tässä vain vakuuttelua :D

Meillä oli viikonloppuna taas huonompi yö, koska äiti on niin onnettoman väsynyt ja täysin kyvytön keskittymään syömisiinsä, että keitti itselleen ison satsin herneitä ja nautti niistä kovasti. Ei kyllä niin kovasti, että se olisi ollut yöunien menettämisen arvoista. Viime yö menikin sitten paremmin, kun hoksasin tilanteen ajoissa ja erottelin herneet lautaseltani isännän lautaselle.

Olen jo aika väsynyt tähän. Sitten kun/jos saamme reseptin maidottomaan korvikkeeseen, taitaa imetys jäädä pikkuhiljaa. Sitä varmaan jaksaisikin vähän paremmin, kun saisi edes itse syödä mitä sattuu :) Vaikken oikeastaan koskaan syö suklaata, niin sitä tekee tällä hetkellä varmaankin eniten mieli :D